Labradoodle – labbiksen ja villakoiran risteytys
Mikä on labradoodle?
Labradoodle on labradorinnoutajan ja villakoiran risteytys, jossa yhdistyy molempien rotujen parhaat puolet eli älykkyys, urheilullisuus sekä perhekeskeisyys. Rotu on myös yleisesti ottaen erittäin ystävällinen ja kiltti.
Yksilöiden välillä on kuitenkin jonkin verran eroja, sillä osa labradoodleista perii enemmän ominaisuuksia labradorinnoutaja vanhemmaltaan ja toiset taas omaavat enemmän villakoiran piirteitä.
Käytännössä siis labradoodlejen koko, värit, turkin tyyppi ja luonne vaihtelevat hieman yksilöittäin.
Labradoodlen alkuperä
Sekarotuiset ja risteytetyt rodut kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta, sillä ne ovat usein puhdasrotuisia terveempiä ja vähemmän jalostettuja.
Nykyään esimerkiksi cockapoo on todella kysytty rotu, mutta alunperin tämän risteytystrendin aloitti nimenomaan labradoodle, jota alettiin jalostamaan 80-luvulla Australiassa.
Alkuperäinen syy rodun kehittämiseen oli se, että koira-allergiasta kärsivät näkövammaiset ihmiset tarvitsivat vähemmän allergisoivan eli hypoallergeenisen opaskoiran itselleen.
Rotu ei kuitenkaan aikaan läpäissyt opaskoirakoulutusta, mutta siitä tuli suosittu ja haluttu lemmikki.
Labradoodlen jalostus
Labradoodlen jalostuksessa käytetään siis puhdasrotuista labradorinnoutajaa sekä villakoiraa, joka voi olla kooltaan pieni tai suuri.
Jalostuksessa käytetyn villakoiran koko vaikuttaa luonnollisesti myös labradoodlen kokoon.
Käydään seuraavaksi läpi labradoodlen vanhempien ominaisuudet, joiden pohjalta sen omat ominaisuudet kehittyvät.
Labradorinnoutaja
Villakoira
Labradoodlen ulkonäkö
Labradoodlen koko
Vanhempiensa eli labradorinnoutajan ja villakoiran koosta riippuen labradoodle on yleensä kooltaan pieni, keskikokoinen tai standardi eli suuri.
Koossa on luonnollisesti jonkin verran vaihtelua myös yksilöiden välillä ja nartut painavat usein uroksia jopa 5 kiloa vähemmän.
Huom! Standardikokoinen labradoodle on siis kooltaan melko suurikokoinen ja koska se on lisäksi luonteeltaan todella energinen, ei se välttämättä sovellu esimerkiksi pieniin kerrostaloasuntoihin.
Labradoodlen värit
Väriltään labradoodlet ovat yleensä yksivärisiä, kuten ruskeita.
Joskus ne saattavat kuitenkin periä myös villakoirilla esiintyvät “läikykkään” värityksenkin.
Labradorinnoutajalta rotu taas saattaa periä esimerkiksi suklaanvärisen tai keltaisen turkin.
Labradoodlen yleisimmät turkin värit ovat:
- Aprikoosi
- Musta
- Sininen
- Ruskea
- Kermanvärinen
- Harmaa
- Punainen
- Hopea
- Hopean beige
- Valkoinen
Labradoodlen luonne
Luonteeltaan labradoodlet ovat usein vanhempiensa tapaan energisiä, mutta melko helppohoitoisia.
Sekarotuisena koirana luonteesta ei kuitenkaan ole etukäteen samanlaista varmuutta kuin puhdasrotuisten kohdalla eli yksilö saattaa periä villakoiran jääräpäisyyden tai vastaavasti labradorinnoutajan leikkisyyden.
Usein labradoodlet ovat kuitenkin melko tasapainoisia eli eivät aivan yhtä ulospäinsuuntautuneita kuin labradorinnoutaja, muttei myöskään oikuttele, kuten villakoiralla on joskus tapana.
Rotuun pätee samat säännöt kuin muihinkin eli pienestä pitäen yksilön sosialisointi niin muiden koirien kuin ihmistenkin kanssa on erittäin tärkeää yksilön kehitykselle sekä käytökselle.
Sopiiko labradoodle lapsiperheeseen?
Labradoodle sopii hyvin lapsiperheeseen, sillä se on yleensä erittäin ystävällinen rotu, joka tulee hyvin toimeen lasten kanssa.
Tässäkin toki voi olla pientä eroa yksilöiden välillä.
Rodulla on myös paljon energiaa touhuta ja leikkiä lasten kanssa – tosin pienten lasten sekä koiran leikkejä tulisi aina tarkkailla aikuisten toimesta, ettei mitään vahinkoa pääse käymään tai leikit eivät mene liian rajuiksi.
Labradoodlen hoitaminen
Käydään seuraavaksi läpi hieman labradoodlen hoitamiseen liittyviä asioita, erityisesti turkin hoitamisen sekä liikuntatarpeen suhteen.
Labradoodlen turkin hoitaminen
Turkin hoitamisen osalta labradoodle vaatii hieman työtä, riippuen hieman minkä tyyppinen turkki yksilöllä on.
Viikoittainen tai jopa päivittäinen harjaus voi olla tarpeen, jos turkki on pidempi.
Jos yksilö perii enemmän villakoiramaisen kiharan turkin, pitää se käydä lisäksi trimmaamassa noin kerran kuukaudessa, jotta se pysyy siistinä ja terveenä.
Labradoodlen liikunta
Liikunnallisten rotujen jälkeläisenä myös labradoodle tarvitsee paljon liikuntaa eli vähintään tunnin päivässä, pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana.
Liian vähäinen aktiivisuus saattaa joskus aiheuttaa labradoodleille oikuttelua, sillä kyseessä on todella energinen rotu.
Kävelylenkkien lisäksi sen kanssa olisi hyvä harrastaa esimerkiksi noutamis- ja etsimisleikkejä, joihin se vanhempiensa taustojen puolesta soveltuu erinomaisesti.
Labradoodlen terveys
Yleisesti ottaen labradoodle on melko terve rotu.
Sekarotuisena koirana labradoodleilla on yleensä puhdasrotuisia vanhempiaan vähemmän erilaisia rodulle ominaisia vaivoja, mutta se ei silti tarkoita etteikö rodulla olisi niihin riskiä.
Yksilöiden kohdalla on tässäkin paljon eroja eli sattuuko yksilö perimään labradorinnoutajan tai villakoiran ominaisvikoja.
Labradoodlen terveysuhkia voidaankin tarkastella sen vanhempien kautta.
Labradorinnoutaja on rotuna melko terve, mutta kärsii esimerkiksi lonkka ja nivelvaivoista. Lisäksi rodulla on taipumusta lihomiseen iän myötä, mikä luonnollisesti lisää entisestään riskiä näihin vaivoihin.
Villakoira on myös rotuna melko terve, mutta kärsii käytännössä samoista ongelmista labradorinnoutajan kanssa, mikä taas saattaa kasvattaa labradoodlen kohdalla riskiä näihin vaivoihin, jos yksilö sattuu perimään molemmilta vanhemmiltaan nämä vaivat.
Omistaja voi kuitenkin ennaltaehkäistä näiden vaivojen kehittymistä, pitämällä labradoodlen painon kurissa säännöllisen liikunnan sekä sopivan ruokavalion avulla.
Labradoodlen eliniän ennuste
Vaikka teoriassa sekarotuinen koira perii eliniän ennusteensa vanhemmiltaan, ovat tutkimukset osoittaneet niiden elävän usein vanhempiaan pidempään.
Tässäkin pitää siis tarkastella ensin vanhempien eliniän ennustetta, joka on labradorinnoutajalla 12 vuotta ja villakoiralla 10-18 vuotta.
Labradoodlen voidaan siis todeta elävän todennäköisesti jopa yli 12-vuotiaaksi, jos se välttyy sairauksilta ja onnettomuuksilta.
Labradoodlen hyvät ja huonot puolet
Tarkastellaan seuraavaksi vielä yhteenvetona labradoodlen hyviä ja huonoja puolia.
Hyvät puolet
- Erittäin älykäs ja liikunnallinen
- Kiltti ja loistava perhekoira
- Oikein koulutettuna tulee toimeen kaikkien kanssa
Huonot puolet
- Erittäin aktiivinen ja tarvitsee paljon liikuntaa (standardikokoinen labradoodle myös tilaa)
- Saattaa periä villakoiralta jääräpäisyyden
- Turkinhoito vaatii jonkin verran työtä
Yhteenveto
Labradoodle on kahden erinomaisen rodun eli labradorinnoutajan ja villakoiran risteytys, joka on perinyt näiltä roduilta niiden parhaat ominaisuudet.
Näin ollen voidaan todeta myös labradoodle itsensä olevan erinomainen rotu.
Huomioitavaa on kuitenkin, että sekarotuisena koirana yksilöiden välillä on hieman puhdasrotuisia enemmän vaihtelua eli kumman vanhemman piirteitä yksilö perii enemmän.
Lisäksi rotu on melko työläs eli vaatii paljon liikuntaa ja hoitamista.
Mistä voin ostaa labradoodlen ja kuinka paljon se maksaa?
Labradoodlen kasvattajia Suomessa löydät esimerkiksi täältä.
Hinnan osalta voit laittaa suoraan kennelille kyselyä, sillä hinnoissa on jonkin verran vaihtelua koiran taustasta riippuen.
Labradoodle voi kuitenkin maksaa jopa yli pari tuhatta euroa, johtuen rodun suosiosta ja haluttavuudesta.
Huom! Artikkelin sisältämät tiedot on kerätty eri internet-lähteistä. Sisältöön tulee siis suhtautua varauksella, koska emme voi taata tietojen oikeellisuutta. Lue lisää